Miten sitä ihminen aina kompastuukin niihin samoihin mokiin, vaikka kuinka vannoo, että näin ei sitten enää jatkossa toimita? Huono omatunto kolkuttaa taas ja hävettää, koska aamulla taas kerran korotin ääntäni. Miten se 5-vuotias uhmakas kaveri onkin jotenkin maailman raskain aamulla, kun ne kolmannetkaan sukat eivät tunnu hyviltä ja housutkin on ihan helkkarin rumat tänä aamuna? Selvittiin asiasta onneksi: anteeksipyyntöjä, rakkaudentunnustuksia ja perhehaleja. Matkalla eskarilainen kertoo taas iloisesti kuinka norovirus jyllää heillä. Onneksi seuraavassa lauseessa kertoo myös, kuinka tykkää pestä käsiään. Huh. Jospa edes noro jättäisi meidät rauhaan. Eihän tuossa vuodenvaihteessa oltukaan kuin melkein kaksi kuukautta sairaslomalla. Eskarilainen eskariin ja taas kerran eskarireppu jäi kotiin eteisen lattialle. No onhan tässä koulun alkuun vielä puoli vuotta: ehkä sinä aikana joku oppii muistamaan, että reppu matkaan! Päiväkodilla totean, että ne kolmannet sukat, jotka tuntuivat vihdoin kamun jalassa hyvältä, ovat rikki. Kantapäässä varmaan maapallon kokoinen reikä. Ja molemmissa sukissa! No enää asialle ei voi mitään. Jospa huomenna laitettaisiin ehjät vaatteet päälle.
Haaveena oli kirjoittaa koko päivä kotona rauhassa runoja. Mutta eihän sekään onnistu, kun täytyy tavata opettajaa koululla. Etenemissunnitelman tarkastelua. Ennemmin kyllä kirjoittaisin runoja kuin menisin päivittelemään koululle omaa opiskeluani. Motivaatio on hukassa ja ahdistus kolkuttelee jossain taustalla. Onneksi aurinko paistaa! Kahvia, musiikkia, tekemättömiä kouluhommia, pesemättömiä lattioita ja tiskivuori. Nopeaa sähläystä ja säntäilyä joka suuntaan. Ystävä muistuttelee, että mennään samalla bussilla. Kun päässä pyörii ajatuksia enemmän kuin riittävästi, unohtuu aika usein ja vajoan omaan maailmaan sekä sen aikakäsitykseen. Haaveilumaailmassani aika olisi ennemmin tunnetiloja kuin näin vahvasti meitä ohjaava käsite. Onneksi aikakin on suhteellista. Palaveri on ajatuksissani nopeasti ohitse ja enemmän aikaa jää tänään lasten kanssa mäenlaskuun ja kaakaon juontiin!
Imurointia. Pakko imuroida keittiö nyt, koska leivänmurusia löytyy jo varpaidenkin väleistä! Sen jälkeen lähtöbiisinä hyvä kappale ja voimaannuttava tanssi! Sitten ulos hetkeksi keräämään energiaa auringosta ja halimaan ystävää bussiin!
Rakkautta. <3
Ja päivän lähtöbiisi: Risto - Rakkauden rock.
